Rati-riti-ralla..

 

...tuli talvi, halla tai ainakin lunta. Kuluneella viikolla kaikki vähäiset lumet sulivat vesisateessa pois, mutta eilen saimme jälleen uutta lunta tilalle. Kovin on vaihtelevainen tämä Länsi-Suomen talvi.

 

 

Tänä talvena lumitöitä ei ole tarvinnut näillä kulmilla tehdä kuin muutaman kerran. Tänään on luvattu vielä lisää lunta ja nyt tässä pohdinkin teenkö lumityöt jo tässä aamupäivän aikana vai odotanko vielä?

 

 

 

Poika lähti jääkiekko-otteluun Säkylään ja minä ajattelin tehdä juoksulenkin. Sen jälkeen voisi jatkaa vielä hyötyliikunnan parissa lumitöitä tehden. Tänään poika menee vielä kahdelle synttäreille, joista jälkimmäinen on vielä "yökyläily"-synttärit. Tiedossa sikäli harvinainen tilanne, että vietän näillä näkymin lauantai-illan yksin kotona.

 

 

 

 

Minulla on siitä hyvä viikko takana, että vaikka isäntä on ollut pois, olen pystynyt hyvin harrastamaan liikuntaa. Olen tehnyt kiitettävästi sekä juoksu- että kävelylenkkejä. Lenkkeilyn toteuttaminen on vaatinut vain (=jonkin verran) ohjelmointia ja ennen kaikkea sitä päättäväisyyttä.

 

 

 

Nyt lähden nauttimaan raikkaasta talvisesta ulkoilmasta. Ylös, ulos ja lenkille!!!!

 

 

 

Puikoilla

Ja minä kun luulin, että tänä talvena minun ei tarvitsisi koskea kutimiin ollenkaan. Minä olen taitanut epähuomiossani  unohtaa sen tosiasian, että lapseni jalka kasvaa vielä useamman vuoden ajan...ja vieläpä ihan joka vuosi.

Siispä ei tässä muu auttanut, kuin ottaa kutimet kauniiseen käteen ja aloittaa tekemään uudet villasukat. Lankaa löytyi onneksi tuosta lähikaupasta ja puikotkin olivat tallessa. Ei muuta kuin "luomishommiin".

Sukkalankana on hyväksi koettu 7 Veljestä -sarjan valmiiksi "kuviovärjätty" lanka. Tällä kertaa se on nimeltään Viidakko.

 

 

 

Aika on rajallista ja näiden sukkien tekeminen vielä rajallisempaa. Onneksi sukan koko on vielä melko pieni, joten eiköhän nämä ehdi vielä näille lumille ( tai siis loskalle!) valmistua. Tilauksessa olisi vielä paikallisen jääkiekkojoukkueen väriset, sini-keltaiset, villasukat. Toimitusaika niissä on hieman epäselvä, sillä tällä kutojalla on tekemishalut hieman vähissä. Saisi nyt nämä yhdetkin valmiiksi.


Viikonloppuna tiedossa meikäläisen osalta kotoilua, pojalla vähän ohjelmoidumpi ajanjakso (jääkiekkomatsi ja kahdet synttärit). Tänään, viikon päätteeksi, menemme pojan kanssa kaupungille ja "mättöaterialle" Heseen. Eikä anneta näiden vähemmän talvisten kelien lannistaa mieltämme...Oikein mukavaa viikonloppua kaikille lukijoilleni!!!!

Vielä kerran...

Ajattelin esitellä alkuvuoden yhteisprojektimme vielä kerran täällä blogin puolella. Kyseessä on siis 43 neliön kerrostaloyksiö vuodelta 1965, joka oli lähestulkoon alkuperäisessä kunnossa. Käyn seuraavassa läpi jokaisen huoneen tai tilan ja kerron mitä siellä on tehty...ja mitä vielä muistan.

Keittiöstä teinkin jo ihan oman jutun, mutta esittelen sen vielä kerran. Keittiön kaapistot ovat alkuperäiset, mutta niitä poistamalla ja uudelleen käyttämällä/ sijoittamalla keittiöstä saatiin ihan toimiva. Samalla saatiin taso ergonomiselle korkeudelle. Taso ja allas vaihdettiin, katto ja seinät maalattiin ja lattia uusittiin.

 

 

Eteisestä ja keittiöstä pääsee tähän isoon tilaan. Eteisen ovi on siis tuo vasemmalla reunassa oleva aukko, jossa näkyy myös pölyimuri. Asunnon kaksi suurta ikkunaan ovat etelän suuntaan ja talon sisäpihalle päin. Eteisestä johtaa vielä pieni käytävämäinen tila keittiöön (eli tuon kahden oven välissä olevan seinänpätkän takana)

 

 

Olohuoneessa ei tehty mitään. Tapetit olisivat ehkä kaivanneet vaihtoa, mutta nyt ne odottavat vaikkapa tapetointihalukasta vuokralaista. Huone on todella iso ja tänne mahtuisi vallan mainiosti olohuoneen peruskalustus ja vastakkaiseen päätyyn vielä sänky (siis tähän kuvauspaikalleni) ja työpöytä. Kuvassa olevalla isolla matolla halusin näyttää huoneen todellisia mittasuhteita.

 

 

 

 

 

 

Olohuoneen ja eteisen väliin jää kunnon kokoinen vaatehuone. Se on mielestäni yksi tämä yksiön hyvistä puolista. Vaatehuoneessa maalattiin punaiset hyllyt valkoisella maalilla ja lattialle laitettiin hyväksi todettua (ja edullista) terassimattoa.

Tämäkin tila siistiytyi pienillä konsteilla todella paljon.

 

 

 

 

 

 

Vessa on suhteellisen pieni ja suurimman tilan vie kylpyamme. Täällä maalattiin seinät ja lattia. Lisäksi uusittiin pesuallas ja kaappi. Loppusilauksen antoivat vielä uusi suihkuverho, peili ja kylpyhuoneen matto.

 

 

 

 

 

 

Eteinen on suhteellisen iso ja täällä seinät vain paklattiin. Kiireisen aikataulun (ja remonttiväsymyksen ) takia täällä ei ehditty enää maalaamaan, mutta pelkällä paklauksella ja hionnalla yleisilme saatiin siistiksi. Eteiseen ostettiin vielä uusi naulakko.

 

 

 

 

 

Tämä kuva on ulko-ovelta (eteisestä) asunnolle päin. Vasemmalla on heti vessa ja edessä iso huone. Oikealle johtava ovi on vaatehuoneeseen. Eteiseen ostettiin talon tyyliin sopiva pallolamppu ja mustat matot tekevät tilasta vähän kodikkaamman.

 

 

 

 

Tällainen yhteinen harrastus meillä oli miehen kanssa alku vuodesta. Tosin minä enemmänkin suunnittelin ja mies toteutti niitä. "Sini-Siskonen" oli myös suurena apuna remontin aikana. Minun kontolleni jäi suunnittelun lisäksi asunnon kevyt stailaaminen matoilla, verhoilla ja lampuilla sekä tietenkin loppusiivouksen tekeminen. Olisi minulla ollut valmis suunnitelma kalusteillekin, mutta se jäi vielä toteuttamatta. Toistaiseksi.

 

 

Mukavaa " pikku puuhastelua" tämän  kaiken muun arkihässäkän keskellä...

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kummajainen

 

Tämä seuraava postaukseni ei ole ihan heikkohermoisille, sillä tiedossa on eräs tilannekuva mieheni viikonlopun metsästysreissusta.

 

 

Moni blogini lukija tietää, että meillä isäntä metsästää...useasti ja paljon. Elämä metsämiehen rinnalla on tietynlaista. Metsästyskautena miestä ei juurikaan näy viikonloppuisin kotona. Syksyllä ja talvella on vähän kovempi metsästystahti, keväällä ja kesällä vähän rauhallisempi. Naisnäkökulmasta katsottuna tuntuu, että metsästettävää on melkeinpä läpi vuoden, metsästyksen kohde (=laji) vain vaihtuu. Jos metsästettävää ei ole kotimaassa, niin matkat suuntautuvat milloin minnekin päin maailmaa.

 

Minä olen isännän kanssa elänyt aina tätä metsästäjä-elämää, enkä muusta elämästä tiedä...ja kaikkeen näköjään tottuu :)

 

Täällä meillä kauriin ja peuran metsästys loppuu tammikuun lopussa. Viikonloppuna metsämiehet lähtivät saaristoon yhteisjahtiin ja saalista tuli komeat kolme peuraa. Heikon jäätilanteen takia miehet lähtivät metsälle kävellen ja potkukelkoilla. Paluumatka olikin mielenkiintoinen, sillä saaresta rantautui seuraavanlainen näky...

 

 

 

 

 

 

Peura lähti ns. viimeiselle matkalle tyylikkäästi potkukelkan kyydissä ja huom! turvavyöhön kiinnitettynä. 

Muut kaksi peuraa vedettiin pulkissa.

 

 

 

 

Mantereella metsästysseuruetta vastaan oli tullut ryhmä ulkomaalaisia matkabloggaajia. Oli siinä ollut kuvaamista, kun nämä (alkukantaiset) metsämiehet olivat tulleet rantaan. Tiedä sitten kuinka monen matkabloggaajan kuvissa tämäkin kaksikko komeilee...:D

 

 

Tällä viikolla mies suuntaa linnustamaan Pohjois-Ruotsiin ja viipyy reissulla useamman päivän. Minä olen loppu viikon jonkinlainen YH-äiti...vai pitäisikö sanoa "metsäleski". Onkohan tälle olemassa jotain omaa nimitystä...?

 

 

 

Pienen vessan kasvojen kohotus

Pysymme edelleen yksiössä ja seuraavaksi esittelen sen vessassa tapahtuneet muutokset. Nyt ehdin ottamaan kuvia myös ennen uudistuksen alkamista...

 

 

Lähtötilanne oli tällainen. Alkuperäinen lavuaari ja amme. Kylpyhuone on melko pieni jaa suurimman tilan haukkaa (ylellinen) kylpyamme. Koska suuria muutoksia tässä vaiheessa ei aiottu tehdä,  tehtiin täällä vain "kasvojen kohotusta"... eli kylpyamme sai vielä jäädä.

 

 

Tumman sininen lattia maalattiin harmaaksi ja seinällä oleva hyllyhärpäke sai lähteä. Pinnat kitattiin ja maalattiin .

Kiitos isännän vanhimmalle lapselle (Sini-siskoselle) remonttiavusta!

 

 

 

 

 

Alkuperäisessä suunnitelmassani yritin epätoivoisesti mahduttaa tähän kylpyhuoneeseen paikan pesukoneelle (ja olisi se ehkä onnistunutkin), mutta lopulta siitä ajatuksesta luovuttiin. Taloyhtiössä on kuitenkin ihan asiallinen pyykkitupa. Niinpä päädyimme vain uudistamaan allaskalusteen.

 

 

 

 

 

 

Uuden allaskalusteen ja peilin myötä pieneen vessaan saatiin vähän lisää tilan tuntua ja yleisilme raikastui. Melko pienellä budjetilla saatiin vessaan vähän uudenaikaisempi tunnelma ja sitä kaivattua säilytystilaa.

 

 

 

Tila viimeisteltiin vielä uudella suihkuverholla ja matolla.

 

 

 

 

Kuten jo aikaisemmin totesin, tässä yksiössä tullaan tekemään perusteellisempi remontti myöhemmin. Silloin kylpyhuoneessa on tarkoitus tehdä isompia muutoksia. Tuolloin kylpyamme poistetaan ja pesukoneellekin löytyy järkevämpi paikka.

 

 

 

 

 

Kävin viikonloppuna tekemässä vielä loppusiivouksen ja vähän stailaamassa. Otin yksiöstä lisää kuvia ja ajattelin esitellä sen vielä täällä blogin puolella kokonaisuudessaan. Sen jälkeen lupaan palata taas arkisimpiin asioihin. Mitä sitten tarkoittaneekaan...

 

 

 

 

 

 

 

Retrokeittiön muutos

Mieheni hankki vuodenvaihteessa itselleen (ja minulle) vähän puhdetöitä eli pienen remontti- ja stailaus- kohteen. Kyseessä on siis iso 43 neliön yksiö keskustassa, jossa oli tarkoitus tehdä ihan pieni päivitys vain. Noh, riehuttuaan yhden aamupäivän yksiössä, mies ilmoitti, että keittiö sai luvan lähteä...

 

 

Valitettavasti en ehtinyt saamaan kuvaa tästä alkuperäisestä lähtötilanteesta, mutta tässä kuvaa sen jälkeen, kun keittiön alakaapit olivat saaneet jo lähteä. Keittiö oli siis todella pieni ja tasot ehtaa 60-luvun tyyliä ja ergonomiaa. Keittiön taso oli L-mallinen, jossa ikkunan ala oli matala, pitkä taso alakaappeineen... ja mielestäni epäkäytännöllinen sellainen.

 

 

 

 

 

 

Netissä vietin muutamia iltoja ja jossain vaiheessa törmäsin tähän yllä olevaan viehättävään kuvaan ja siitä se minunkin ajatus lähti kehittymään. Jotain tämän tapaista ja tyylistä lähdin siis tavoittelemaan...

 

 

 

 

Ja tällainen siitä sitten tuli:

 

 

 

Ikkunan alla olevasta tasosta säilytettiin yksi osa ja muut kaapit lähtivät kaatopaikalle. Uutta keittiötä ei ollut tarkoitus lähteä ostamaan, vaan alkuperäistä alakaapistoa vähän tuunattiin. Mies osti uuden tason ja tiskialtaan ja se löysi uuden paikan hellan vierestä nykymitoituksella. Yläkaapit jäivät sellaisinaan paikoilleen eli niille ei tehty mitään.

 

 

 

 

Hella siirrettiin takaisin alkuperäiselle paikalle ja näin huoneen perälle saatiin aivan mainio pieni keittiö.

Samassa rytäkässä isäntä maalasi ja paklasi katot sekä seinät ja teki keittiöön uuden lattian.

Sitä kuuluisaa "pientä pintaremonttia"!!!

 

 

 

Nyt tähän pieneen keittiöön mahtuu kivasti ruokapöytä ikkunan eteen ja muutenkin siitä tuli tilaratkaisultaan hieman  toimivampi ja järkevämpi. Kaappitila vähän väheni, mutta lattiapinta-alaa tuli enemmän. Tässä kohteessa ratkaisu oli mielestäni ainoa oikea.

 

 

 

Jossain vaiheessa tähän huoneistoon on suunnitteilla isompikin remontti, mutta nyt tehtiin tällainen pikapäivitys. Tämän pintaremontin myötä retrokeittiöstä tuli...no, ainakin vähän parempi RETROKEITTIÖ!

 

 

 

 

 

Ja koska mies pääsi vauhtiin ja malttoi kuunnella minun ehdotuksiani, sai kylpyhuonekin pienen kasvojenkohotuksen. Siitä ja koko yksiöstä lisää myöhemmissä postauksissani.

 

Kohti (yhtä) unelmaa?

Ensin ajattelin laittaa postauksen otsikoksi "Suuria päätöksiä", mutta se kuulosti aivan liian dramaattiselta. Mutta minkä unelman toteutumisesta mahtaakaan olla kysymys? Kuka arvaa?

Työpöydälläni on nyt muutaman illan odotellut täyttämistä ilmoittautumiskaavake Sisustusakatemian sisustuskurssille. Olen taas lähempänä konkreettisia päätöksiä tulevan syksyn välivuoden/ vuorotteluvapaan toteutumista. Päätöksenteko on edennyt vaiheittain ja moni asia on vielä selvityksen alla, mutta kyseiselle kurssille ilmoittautuminen on ihan totista totta.

 

Sisustusakatemia järjestää pitkäkestoisia sisustuskursseja Suomessa suurimmilla paikkakunnilla. Siitä ei saa suoranaisesti ammattinimikettä, mutta tämän kurssin pohjalta voi varmasti tehdä sisustustöitä tai lähteä opiskelemaan alaa lisää...

aika näyttää, tuliko tästä vain kallis harrastus.

Olen useamman vuoden pyöritellyt päässäni jonkinasteisista sisutusalan opinnoista; artesaanin koulutuksesta tähän sisustuskurssiin. Päädyin kuitenkin tähän lyhyenpään koulutukseen, josta saakin pulittaa euroja ihan sievoisen summan. Kurssi sopii kuitenkin mainiosti tähän vuorotteluvapaa-aikatauluuni, joten nyt on sitten "haku päällä"...tai siis melkein, sillä ilmoittautumislomake on vielä täyttämättä.


Jos kaikki menee kuitenkin hyvin, ensi syksynä tämä kurssi alkaisi ja olisin (kerrankin) opiskelemassa jotain muuta kuin kasvatusalaa. Olen niin täpinöissäni tästä. Vähän minua asia arveluttaakin, mutta eikös tällaiselta kuulu vähän tuntuakin, kun on jonkun "suuren tuntemattoman" edessä...



Ja jos ei kyseessä nyt kuitenkaan olen ihan unelma, niin on tämä ollut ainakin pitkäaikainen haaveeni...

Viimeiset

Joulusta on kohta jo kuukauden päivät aikaa. Meillä joulusta muistona on vielä muutamat joulukukkaset, mutta kohta nekin ovat muisto vain...

 

 

 

Saamme isännän siskolta joka joulu amarylliksen ja perinteiseen tapaan  se ehtii kukkia hieman joulun jälkeen.

Tänä vuonna tämä yksilö innostui tekemään sekä kukintoja että vartta.

Viikolla leikkasin viimeisen kukinnon talteen ja laitoin maljakkoon odottamaan lopullista nuupahtamista.

On se vaan niin kaunis!

 

 

 

 

 

Tämä viikko on mennyt jälleen nopeasti. Päivät ovat täyttyneet kaiken maailman juoksevista asioista eli kiirettä on pitänyt.

Ensi viikolla onkin jo tammikuun viimeinen viikko!

 

 

 

 

Ajanhallinnassa olen tullut siihen tulokseen, että tarvitsisin vuorokauteen hieman lisää tunteja ja mieluiten siihen heti työajan jälkeen eli 15-18.00 väliseen jaksoon. Kiireen minulla tekee sen, että asioiden toimittaminen etenee tämän aikavajeen takia hitaanlaisesti. Ja senkin olen huomannut, että nämä työpäivän jälkeiset menot pakkaavat vähän kasaantumaan. "Iltakukkuja" en ole ja yritän saada kaikki päivän askareet viimeistään seitsemän aikaa tehtyä. Nukkumassa yritän olla heti kymmenen uutisten jälkeen. Joskus tässä onnistuen, joskus taas en.

 

Valitusvirreksi en tätä kirjoitusta aikonut, vaikka niin tekstin voi ymmärtää. Jotenkin tuntuu vain siltä, että vuodesta toiseen toistuu nämä samat "rutinat" ja suurin piirtein samoihin aikoihin. Tämän ajanjakson joka vuotinen ilmiö kenties? Vai kyvyttömyyttä priorisoida asioita? Ehkä kuitenkin jotain siltä väliltä.

 

 

 

 

 

Lainattua

Työpaikkani viereesä sijaitsee sivukirjasto, jossa ehdin käymään aina silloin tällöin. Välillä sieltä tarttuu mukaan lainattavaa ihan kotiin asti.

 

 

Viime käynnillä mukaani tarttui kaksi mielenkiintoista kirjaa, joita olen ehtinyt vielä vain hiukan selaamaan.

 

 

 

Tuo betonikirja vaikutti hyvinkin kiinnostavalta ja poimin sieltä muutamn idean tänne blogini puolelle. Toinen kirja on enemmänkin sellainen "fiilistelykirja"; kauniita kuvia, kivoja sisustusvinkkejä...

 

 

 

 

Omasta kotikirjahyllystä löytyy muutama betonikirja, mutta tässä kirjassa oli hyvät työselostukset ja kivoja toteuttamiskelpoisia ideoita, kuten esimerkiksi tämä puunsäilytysteline.

 

 

 

 

Tämä kirpputorilta löydetty pöytä oli tuunattu hienolla betonikannella...

 

 

 

 

ja kirjasta löytyi hieman pienempiäkin betoni-ideoita, kuten esimerkiksi tämä naulakko.

 

 

 

 

Nämä kuvat otin suoraan kirjan sivuilta. Kirjassa oli muitakin toteuttamiskelpoisia ideoita, mutta valitsin nyt vain nämä kolme kuvaa. Voi olla, että joudun ostamaan tämän(kin) kirjan vielä itselleni. Olen jo jonkin aikaa halunnut kokeilla tällaisten betonitöiden tekemistä, mutta vielä ( ne kymmenet) ideat ovat jääneet toteuttamatta. Jos vaikka ensi kesänä ryhdistäytyisin...tai sitten silloin vuorotteluvapaalla :D

 

 

Taisinpa luulla sunnuntaina liikoja, kun enteilin, ettei tuleva viikko olisi lainkaan niin ohjelmoitu kuin viime viikko. Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että päiväni täyttyvät jälleen erinäisistä hommista; taksikuskista sisutussuunnittelijaan...lainakirjat saavat nyt odottaa syvempää perehtymistä. Jos vaikka viikonloppuna ehtisi!?!

 

 

 

 

 

Ruokapöydälle toinen käyttötarkoitus

Pikavisiitillä Citymarketissa huomasin eräässä alennuslaatikossa hauskan peli, joka minun oli ihan pakko ostaa - pöytätennissetti, jota voi pelata lähes millä pöydällä tahansa...

Pakkaus lupaili melko paljon ja suhtaudun näihin "sopii mille tahansa" -tuotteisiin hieman epäilevästi. Päätin ottaa kuitenkin riskin ja ostin sen pojan (äidin ja miksei isänkin) iloksi.

 

 

 

 

Pelipöytä löytyi talosta helposti, sillä ruokapöytämme osoittautui vallan oivallisen kokoiseksi. Keskelle pöytää viritimme verkon ( onnistui jopa minulta) ja peli alkoi välittömästi.

 

 

 

Tämän setti maksoi hieman päälle 18 euroa ja jos pelaaminen loppuu, ei rahallinen menetys ole ollut suuren suuri.

Nyt meillä on siis epävirallinen pingispöytä, joka saa välillä toimia ruokapöytänäkin...

 

 

 

Tämä viikonloppu (ja viikko) on ollut tässä taloudessa liikuntapainotteinen. Pojalla oli eilen lauantaina peli  naapurikaupungissa ja me kävimme siellä isännän kanssa tekemässä pienet aamulenkit pojan ollessa alkulämmittelyssä. Iltapäivällä minä menin vielä puoleksitoista tunniksi hetkuttamaan lantiota (eli tanssimaan lattareita) ja siihen päälle vielä kävelylenkki  mennen tullen. Perheen miehet kävivät samoihin aikoihin vielä iltapäivällä tekojääradalla luistelemassa/ pelaamassa.

 

Tänään poika lähti "kukon laulun aikaan" Ylojärvelle pelaamaan jääkiekkoa ja minä tein vähän yli tunnin kestävän juoksulenkin. Isäntä lähti liikkumaan saaristoon (=metsälle), joten todettakoon, että täällä ollut harvinaisen "liikuttava" viikonloppu, mutta ihan mukava sellainen.

 

 

Tänään pitäisi huseerata vielä vähän kotihommia, käydä katsomassa erästä remonttikohdetta ja samalla ajattelin piipahtaa äiti-mummin luona. Koska koko tämä viikko on ollut tätä ns. matalalentoa, niin antaa mennä sitten loppuun asti. Ensi viikolla tiedossa vähän vähemmän ohjelmaa...tietääkseni.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pientä piristystä

Viikko on ollut melkoista menoa, mutta nyt on kuitenkin jo perjantai. Eilen ostin Prismasta kotiin tuomisena pienen kimpun tulppaaneja.

 

 

Värivalikoima oli hyvä, mutta tyydyin jostain kumman syystä näihin valkoisiin.

 

 

 

 

 

Leikkokukilla saa kyllä pientä piristystä arkeen. Liian harvoin näitä kukkia tulee ostettua...ja vielä harvemmin saatua (vinkki miehelle!)

 

 

 

Kiireisen viikon päätteeksi kävin tänään istumassa muutaman tunnin kampaajan tuolilla ja sain uutta väriä myös hiuksiini.

Piristystä sekin, vaikka en mitään radikaalia tehnytkään.

Meillä hieman vilkkaampi viikko jatkuu vielä viikonlopun yli. Onneksi mies tuli työreissulta vahvistukseksi kotiin. Huomenna ja lauantaina meillä on suhteellisen aikainen herätys, sillä pojalla on molempina päivinä jääkiekkopeli. Huomenna tiedossa lähiliigan peli, johon menemme ihan omalla autolla, kun taas sunnuntaina on koko päivän kestävä pelimatka Ylöjärvelle. Tälle reissulle poika lähtee ns. yksin, ensimmäistä kertaa.


Vähän on ns. takki tyhjä kuluneen viikon jälkeen, mutta ihmeellisesti löysin jostain vielä sen verran virtaa, että käytin kaikkia tämän huushollin pesukoneita heti kotiin saavuttuani. Tämän lisäksi tein vielä "kevyen keskilattiasiivouksen". Eiköhän tässä olisi riittävästi tälle päivälle.


Kohta menemmekin tästä saunaan..."isän kotiintulon kunniaksi", niin kuin poikamme sanoi...:D

Viikonloppuja!

 

 

 

 

Nuutinpäivänä

Eilen Nuutinpäivän kunniaksi täällä päin Suomea lapset kiersivät taloissa nuuttipukeiksi pukeutuneina. Meilläkin kävi illan aikana toinen toistaan hurjempi joukko esiintymässä.

Nuuttipukit ovat naamioituneita lapsia, joka kiertävät talosta taloon Nuutinpäivänä eli 13. tammikuuta kysymässä "Saavatko nuuttipukit laulaa?". He esittävät laulun tai lorun ja saavat siitä yleensä pienen palkkion.

Nuuttipukkiperinne on tullut Suomeen Ruotsista.

Alun perin nuuttipukkina kiertäminen oli nuorten miesten perinne. He pukeutuivat esimerkiksi vanhaan käännettyyn turkkiin sekä pitivät päässään sarvia ja tuohista tai nahkaista naamaria. Nuuttipukit mekastivat ja kiersivät talosta toiseen joulunpyhistä jäänyttä olutta vaatien. Vaikka nuuttipukkeja pelättiin, heidät kuitenkin päästettiin sisään. Mikäli nuuttipukeille ei annettu olutta, he saattoivat tehdä jotakin vahinkoa.

Sotien jälkeen nuuttipukkiperinne muuttui ja nykyään sitä jatkavat lapset. Perinne on säilynyt lähinnä vain Lounais.Suomessa. Erityisesti Satakunta ja Vakka-Suomi ovat alueita, jossa nuuttipukit kiertävät edelleen. Tämä vanha perinne muistuttaa Itä-Suomessa pääsiäisenä harrastettavaa virvontaa.

 

Meillä päin joulun vietto ei virallisesti päätykään loppiaiseen, vaan Nuutinpäivään. Vanhojen lakien mukaan Nuutinpäivä päättää 20 päivän ajan kestäneen joulurauhan. Nuutinpäivänä myös joulukuusi viedään ulos ja joulukoristeet kerätään pois.

Tosin meillä joulu ehdittiin siivota pois jo vanhan vuoden puolella.

 

Tänä vuonna meidän poika lähti elämänsä ensimmäistä kertaa nuuttipukiksi ja kokemus taisi olla ihan mieluinen. Joukolla he kiersivät lähistömme taloissa ja saivat palkkioksi tietenkin karkkia ja vähän rahaakin.

On se vaan hieno asia, että tällaiset vanhat perinteet ovat säilyneet näihin päiviin asti.

Arkista aherrusta

Tämä viikko olisikin sitten täyden viiden päivän työviikko. Meille tämä viikko on myös menoja täynnä viikonloppua myöten eli meidän arki lähti "pehmeän laskun" jälkeen täydellä teholla käyntiin.

 

 

 

Tiistaina, keskiviikkona ja torstaina pojalla menee illat harrastuksissa. Vuoden alusta pojan harrastuksiin tuli vielä salibandy lisää. Onneksi se on vain kerran viikossa. Viikonloppuna pojalla on vielä kaksi jääkiekkopeliä, kahdella eri paikkakunnalla. Lisämaustetta tähän "arkisoppaan" tuo se, että osan viikosta mies on työreissulla. Eipä ole meikäläisellä vapaa-ajan ongelmia...

 

 

 

 

Tämän postauksen kuvat taitavat olla jo vuoden takaisia, mutta hyvinkin ajankohtaiset. Kaupassa on ollut jo tulppaaneja tarjolla, mutta kotiin asti niitä ei vielä ole tullut. Koska ns. vapaaillat ovat tällä viikolla vähissä, olen tehnyt jo huomisen ruoan ja pessyt pyykkiä. Huomenna ei ehdi oikein mitään, kun ilta menee vaihteeksi jäähallilla/lenkillä.

 

 

 

 

Tämmöistä tämä nyt on, arkista aherrusta ja aikataulujen "sumplimista". Nyt menenkin tyhjentämään pyykinpesukoneen pyykeistä... 

 

 

 

 

 

Mukavaa alkavaa (ja arkista) viikkoa kaikille!!!

 

 

 

 

 

 

ON - OFF

Täällä päin Suomea tuo talven tulo on ollut sellaista ON-OFF - meininkiä. Ennen joulua saimme onneksi lunta, mutta jo uutena vuotena täällä oli kaikki lumet sulaneet pois. Eilen saimme jälleen hieman lunta, voimakkaan tuulen kera...

Samanlaista jojoilua on ollut myös lämpötilojen kanssa; lämpöasteita ja kunnon pakkasta. Nyt täällä on vaihteeksi pakkasjakso päällä. Ja viikon puolivälissä on luvattu taas lämpöasteita.

 

 

 

 

 

 

 

Lapsen näkökulmasta katsottuna talvisten touhujen harrastaminen on ollut hieman haasteellista. Pulkkamäkeen on päästy sentään muutamia kertoja. Onneksi meillä on edes tuo tekojäärata suhteellisen lähellä... ja katupalloa varten ei tarvita edes jäätä.

 

 

 

 

 

 

Minä niin jo toivoisin, että pääsisin käymään mökillä (jäitä pitkin) ja olemaan siellä vaikka muutaman yön. Helmikuussa olisi hiihtoloma, jos silloin ehtisi/ pääsisi mökille asti...ellei sitten jäät ole sulaneet jo pois. Minun puolestani tuo talvi voisi tulla jo ihan kunnolla.

 

 

 

 

Hemmetin ilmastonmuutos!!

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaiken maailman suunnitelmia

Loman jälkeinen arki on lähtenyt täällä ihan hyvin käyntiin ja se arki onkin ollut sen verran ohjelmoitua, että blogin kirjoittaminen harveni lomatahdista huomattavasti.


Minun yksi harrastuksistani (ja suurista intohimoistani) on asuntojen pohjapiirustusten tutkiminen ja sisutuksen suunnittelu niihin. Mieheni hankki tuossa vuoden alussa minulle ihan konkreettisesti uutta suunniteltavaa...

 

 

Muutoskohteena on 60-luvun kerrostalon pieni vessa, jossa ei kosketa pintoihin eikä rakenteisiin ollenkaan. Vessa on pieni ja sinne pitäisi yrittää mahduttaa pyykinpesukonepaikka. Haasteellista mutta ei ihan mahdotonta. Lavuaariseinällä tulee tapahtumaan jotain, mutta se on itsellekin vielä hieman epäselvää..

 

 

(Kuva lainattu IKEAn sivuilta)

 

 

Tässä suunnittelussa on mennyt melkein kaikki liikenevä vapaa-aikani. Olen selaillut nettiä, blogeja ja LVI-liikkeiden tarjontaa. Illat ovat menneet tätä asiaa pähkäillessä välillä melko myöhäänkin
...ja minä olen pitänyt NIIN tästä hommasta.

 

 

 

 

Kyseiseen asuntoon tehdään vähän muutakin pientä pintaremonttia (lähinnä keittiössä) ja tulen varmaan jossain vaiheessa vilauttamaan kuvia sieltä...sellaista "retro -meininkiä".


Nyt suunnittelussa on kuitenkin tänään pieni (luova) tauko, sillä suuntaamme illalla isännän kanssa mökkinaapurimme syntymäpäiville. Huomenna suunnitteluprojekti jatkuu ja minun täytynee käydä ihan paikan päällä mittanauhan kanssa tekemässä muutama ns. tarkistusmittaus.


Mies lähti vielä kyseiseen paikkaan paklaamaan seiniä, minä taidan ruveta paklaamaan itseäni juhlakuntoon... :)

Luovuuskohtaus

Loman lähestyessä loppuaan, sain viime sunnuntaina yhtäkkiä hetkellisen luovuuskohtauksen. Tarvitsin uudelle minitabletilleni suojakuoren ja koska netistä ei oikein kunnollista löytynyt (tabletin koko hieman harvinainen !), päätin tehdä sellaisen suojapussukan. Kuvien laatu on superhuono, mutta lopputuloksen aion kaikesta huolimatta ylpeänä esittää nyt "kaikelle kansalle"...

 

Minulla oli visio yksinkertaisesta pussista. johon ei paljoakaan kaavoja tarvittu. Eräästä toisesta toteutumattomasta projektista minulla oli jäänyt mustaa villakangasta. Minulla oli muutamiakin ideoita esim. "suljettavista" malleista, mutta lopulta päätin toteuttaa tällaisen päästä avonaisen mallin.

 

 

 

Monen vuoden tauon jälkeen pääsin käyttämään ompelukonetta muutaman sauman verran. Pussista tein tarkoituksella melko jämptin, jotta kone ei solahtaisi ihan helposti ulos. Suuaukon molemmilta puolilta jätin saumaa tarkoituksella ompelematta kiinni, jotta tabletin saisi repimättä/kiskomatta pussista pois.

 

Ensin ajattelin jättää suojakotelon "perusmustaksi", mutta sitten ajattelinkin tekaista siihen keltaisella tehostereunat.

Tuollaisen harsitun näköisen, vähän krouvimman version.

 

 

Tämän tekemiseen ei aikaa mennyt paljoakaan. Esivalmistelut ja suunnittelu taisivat viedä suurimman osan ajasta.

Ja se jälkien siivoaminen.

 

Nyt minulla on tabletille suojakuori ja luovuuskohtaukseni sai onnellisen päätöksen.

Tällaista yksilöä ei ihan jokaisella vastaantulijalla olekaan ja kaiken lisäksi tämä jopa ajaa asiansa.

 

 

Loman jälkeinen ensimmäinen työpäivä on suht onnellisesti takana. Kävin pikaisesti töiden jälkeen alennusmyynnissä ja löysin pojalle kivan toppatakin ja -housut. Tosin autolla minulle oli tupsahtanut pieni pikavoitto eli parkkisakko. Olin muistanut laittaa kiekon, mutta ajan olin huolimattomuuttani asettanut väärin. Että sellainen alennusmyyntireissu meikäläisellä...

 

 

Poika lähtee hetken päästä pelaamaan salibandya ja minua odottaa kaksi postista tullutta sisustuslehteä...mukava ilta siis tiedossa.