perjantai 27. syyskuuta 2013

Iltojen pimetessä

Olen tunnelmavalaistuksen fanittaja. Suorastaan inhoan yleisvalaistusta. Ymmärrän, että käytännön syistä kodeissa täytyy olla sitä isoa valoa, mutta itse pidän tunnelmavalaistuksesta paljon, paljon enemmän. Mitä enemmän hajavaloa, sen parempi tunnelma.


Meiltä kotoa löytyy valaisimia melkoisen paljon (ja osa on väliaikaisesti pois käytöstä). Lamput ovat kaikki vähän erilaisia, mutta tyyli melkein sama. Suora jalka, ei kruusailua ja selkeä varjostin (= valkoinen). Kesällä täydensin lamppuvalikoimaamme ja ostin alennuksesta taas uuden valaisimen.




 
Tämä valaisin sai olla vaatehuoneessa laatikossaan melkeinpä koko kesän. Iltojen pimetessä aloin kuitenkin kaivata lisää tunnelmavaloa kotiimme.
 
 
 
 


 
Paikkansa tämä valaisin löysi pianon päältä ainakin vähäksi aikaa. Asetelma näyttää nyt hieman ahtaalta eli jotain muutosta täytynee tehdä...
 
 
 
 
 
 
 
Lampun valo on myös melko kirkas. Laitoin hätäpäissäni tähän perinteisen kirkkaan hehkulampun ja se ei ole paras valo tunnelmavalaistukseen. Saa kelvata siihen asti, että saan hankittua hieman pehmeämmän valonlähteen.
 
 



 
 
Syksyssä ehdottomasti parasta ovat pimenevät illat. Kynttilöitä en ole vieläkään innostunut polttamaan mitenkään erityisen  innokkaasti. Keittiön puuhellassa on jo klapeja poltettu ja takassa taisi olla eilen tämän syksyn ensimmäinen valkea. Kyllä tämä tästä vielä...
 
 
 
Täällä on rauhoituttu kiireisen viikon jälkeen. Oikaisin ruoanlaitossa tänään oikein kunnolla ja hain perheelle "mättöateriat". Ryhdistäydyin paistamaan meille jälkiruokasi vohveleita (mansikoilla ja kermavaahdolla) ja taidankin tästä mennä nyt sohvalle sulattelemaan kaloreita...
 
 
 
Leppoisaa viikonloppua vaan!
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti